Puu on kuivumisen jälkeenkin yhteydessä ympäröivään ilmaan. Kun ilma kuivuu, puu luovuttaa kosteutta ja kapenee. Kun ilma kostuu, se ottaa kosteutta takaisin ja levenee. Tämä ei ole vika eikä huonon puun merkki, eikä se lopu vuosikymmenessäkään.
Tärkeintä on kuitenkin se, että liike ei mene pituussuuntaan. Lauta elää leveyssuunnassa ja paksuussuunnassa. Pituussuunnassa se ei käytännössä elä lainkaan: kahden metrin lauta on kahden metrin lauta myös helmikuussa. Syy on puun rakenne — kuidut kulkevat pituussuuntaan, ja kosteus muuttaa niiden paksuutta eikä pituutta.
Puu elää leveyssuunnassa ja pysyy pituussuunnassa. Melkein jokainen tämän oppaan kiinnityssääntö on seuraus tästä yhdestä lauseesta.
Lämpimässä sisätilassa lauta elää noin prosentin leveydestään vuoden mittaan. Se on millimetri jokaista kymmentä senttiä kohti: 30 cm leveä lauta liikkuu noin 3 mm, ja 60 cm leveä pöytälevy noin 6 mm — koivulla ja tammella lähempänä kymmentä. Kylmässä varastossa ja katoksen alla vuosiliike on samaa luokkaa tai vähän suurempi, mutta kosteus on koko ajan korkeammalla — ja sisälle kannettu kappale kutistuu vielä sen eron verran.
Jos et muista tästä luvusta mitään muuta, muista tuo: leveä kappale liikkuu senttien murto-osia, ja se riittää halkaisemaan sen jos kiinnität sen väärin.
Satavuotias pöytä elää yhä. Se kutistuu joka talvi ja turpoaa joka kesä, samaa prosenttiaan, niin kauan kuin se on olemassa — puu ei koskaan lakkaa olemasta puuta.
Lauta ei ainoastaan kapene, vaan se myös kuppaantuu. Syy näkyy päätypinnassa: vuosirenkaat kaartuvat siinä kaarena, ja kaari pyrkii kuivuessaan suoristumaan. Kun kaari suoristuu, lauta taipuu — ja se taipuu aina samaan suuntaan.
Loiva kaari
Vinossa
Melkein pystyssä
–
Lue päätypinta ennen kuin päätät kumman puolen käännät ylös.
Puun kosteus seuraa ilman kosteutta viiveellä, ja lämmitetyssä talossa vuosi on säännöllinen: talvella lämmitys kuivaa sisäilman ja puu kuivuu mukana, loppukesällä kosteus palaa. Kappale on siis helmi–maaliskuussa kapeimmillaan ja elo–syyskuussa leveimmillään, ja kaikki muu on siltä väliltä.
Kylmässä tilassa vuosi kulkee toisin päin. Ulkoilma on syksyllä ja talvella kosteaa, joten lämmittämätön varasto ja katos ovat kosteimmillaan talvella ja kuivimmillaan alkukesällä.
| Missä kappale on | Talvella | Kesällä |
|---|---|---|
| Lämmitetty huone | 6 % | 11 % |
| Lämmittämätön varasto | 17 % | 13 % |
| Katoksen alla ulkona | 20 % | 13 % |
Mitä pidempi väli, sitä enemmän kappale elää. Lämmitetyssä huoneessa ja lämmittämättömässä varastossa vuosiliike on samaa luokkaa, mutta varaston puu on koko ajan kosteampaa — ja sisälle myöhemmin vietävä kappale kuivuu vielä sen eron verran. Katoksen alla liike on suurin, ja siellä jokainen kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi.
Lämmitetyssä tilassa tästä seuraa kaksi käytännön asiaa, ja ne ovat vastakkaiset:
Kylmässä tilassa sama pätee toisin päin: talvella tehty kappale kutistuu ja kesällä tehty kasvaa.
Kerro kappaleen leveys ja se, missä se tulee olemaan. Vastaus on millimetreinä ja lauseena — se kertoo myös kumpaan suuntaan liike tulee, koska se riippuu siitä milloin teet työn.
–
Tavallisin tapa pilata hyvä lauta ei ole sahaus eikä liimaus. Se on se viikko jonka lauta odottaa ostamisen ja työn välissä, ja se tapahtuu ennen kuin mihinkään on koskettu.
Mekanismi on koko tämän luvun mekanismi: lauta kuivuu ja turpoaa joka pinnastaan, ja se vääntyy silloin kun eri pinnat tekevät sitä eri tahtiin. Kun lauta makaa lattialla, alapuoli ei kuivu, yläpuoli kuivuu, ja lauta kuppaantuu päivissä.
Siitä seuraa koko varastointiohje. Ilma joka laudan ympäri, tasainen tuki, ja paino päällä.
Jätä yksi lauta lappeelleen suoraan betoni- tai muovimattolattialle ja toinen samasta nipusta rimojen päälle pinoon. Katso molempia päästä pitkin viikon päästä. Ero näkyy silmällä, ja se on syntynyt pelkästä alustasta.
Ja se mihin varastoidaan on tärkeämpi kuin miten: pino kuuluu siihen tilaan jossa valmis kappale tulee olemaan. Kylmässä autotallissa odottanut lauta on tallin kosteudessa riippumatta siitä kuinka hyvin se on pinottu, ja se kuivuu vasta sisällä — valmiina kappaleena, ellei odotusta anneta etukäteen.
Pöytälevy ruuvattu jalustaan neljästä kulmasta
Levy on kesällä valmis ja tiukasti kiinni. Helmikuussa se yrittää kaventua kuusi millimetriä, mutta ruuvit pitävät kummankin reunan paikoillaan. Puu ei jousta poikkisyyn suunnassa juuri lainkaan, joten jännitys purkautuu ainoalla jäljellä olevalla tavalla: levy halkeaa, tavallisesti pituussuuntaisena rakona jostain keskeltä.
Kaikki mikä pitää leveää kappaletta kahdesta reunasta yhtä aikaa tiukasti kiinni, on halkeama joka odottaa vuodenaikaa.
Korjaus: kiinnitä levy niin että kiinnike pääsee liukumaan siihen suuntaan johon puu elää. Käytännössä se tarkoittaa reikää joka on pitkänomainen poikkisyyn suuntaan — eli samansuuntainen kuin liike — tai kiinnikettä joka liukuu jalustan uraan. Yksi kiinnike keskellä saa olla tiukka. Sama koskee jokaista leveää kappaletta jonka ruuvaat toiseen rakenteeseen: kaapin sivua seinään, hyllylevyä runkoon, kannen lautaa runkoon.
Liike on tämän oppaan yksi läpi kulkeva asia, ja se selittää myöhemmin nämä: miksi puun kosteus on tärkein tieto ostettaessa (vaihe 2), miksi liitos suunnitellaan liikkuvaksi (vaihe 6), miksi pinta käsitellään molemmin puolin (vaihe 9) ja miksi kylmässä tallissa tehty kappale ei ole valmis ennen kuin se on ollut viikon sisällä (Verstas kylmässä tallissa).
Valokuvat ovat Wikimedia Commonsista. Ne on rajattu ja pienennetty, muuten ne ovat ennallaan. Kuvan nimestä pääset alkuperäiseen.