Sahaa

Terän takaosa nousee ylöspäin

Pyörivä sahanterä leikkaa edestä alaspäin ja tulee ulos takaa ylöspäin. Etuosa painaa kappaletta pöytää vasten, ja se tuntuu hallitulta. Takaosa tekee päinvastoin: se nostaa.

Takapotku on tämä ja vain tämä. Jos kappale osuu terän takaosaan — koska sahausrako puristui kiinni, koska kappale kääntyi irti ohjaimesta, tai koska sitä ei tuettu — nousevat hampaat tarttuvat siihen ja heittävät sen taaksepäin terän kehänopeudella. Se on kymmeniä metrejä sekunnissa, eikä reagoimiseen ole aikaa.

Katkaisu ja halkaisu ovat eri työ

Katkaisu menee syitä vastaan. Kappale on lyhyt, se ohjataan jiirilaitteesta tai kelkasta, ja terä tekee siistin pään. Halkaisu menee syiden suuntaan. Kappale on pitkä, se ohjataan halkaisuohjaimesta, ja puun sisäinen jännitys voi purkautua kesken sahauksen niin että rako sulkeutuu terän ympärille.

Katkaisun mitta otetaan siis vasteesta joka päättyy ennen terää, ei ohjaimesta joka jatkuu terän ohi. Vaste antaa saman mitan joka kerta, mutta pala on vapaa heti kun se on poikki.

Mikä työkalu mihinkin

• Pitkä suora halkaisu: pöytäsaha ohjaimella, tai käsipyörösaha ohjauskiskolla. Kiskosaha on ahtaassa tilassa turvallisempi ja levyille parempi.
• Katkaisu mittaan: katkaisusaha vasteella. Nopein ja toistettavin, ja pala pysyy hallinnassa.
• Levyt: ohjauskisko levyn päällä. Iso levy ei kulje pöytäsahan yli hallitusti yksin — pöytäsaha on väärä työkalu siihen vaikka se leikkaa.
• Kaaret ja aukot: pistosaha. Se ei tee suoraa jälkeä, eikä sitä kannata yrittää — suora sahaus viimeistellään aina muulla.
• Yksi katkaisu ilman koneita: käsisaha. Japanilainen saha leikkaa vetäessä, joten terä on ohuempi ja jälki kapeampi.

Kummassakin sahauksessa terä syö oman leveytensä verran puuta joka katkaisulla, ja kuudessa katkaisussa se on jo senttejä. Kun katkaisut suunnitellaan valmiiksi tankoon tai levyyn, se leveys kuuluu suunnitelmaan: Pakin Sahauskaava järjestää kappaleet tavaraan ja ottaa terän leveyden mukaan, niin että näkee montako lautaa oikeasti tarvitaan.

Suora jälki tulee ohjaimesta, ei kädestä

Sahauksen suoruus ei ole taitokysymys. Se on kysymys siitä, koskettaako kappale ohjainta koko sahauksen ajan — alussa, keskellä ja erityisesti lopussa, jolloin kappale on kevyimmillään ja kädet ovat kauimpana.

Kaksi asiaa ratkaisee sen, koskettaako kappale ohjainta loppuun asti: ohjaimen suunta ja kappaleen tuenta. Jos ohjain kääntyy takaosastaan terää kohti, kappale puristuu terää vasten juuri lopussa. Jos pitkä lauta kallistuu pöydän reunan yli, se nousee irti pöydästä samassa kohdassa. Kumpikin näkyy jäljessä samalla tavalla — sahaus levenee tai kapenee loppua kohti — ja kumpikin korjataan ennen kuin kone käynnistetään, ei sahauksen aikana. Askeleet ovat alempana kortissa «Näin teet».

Pöly on tämän vaiheen vakavin asia

Kaksi asiaa riittää pitkälle:

• Imuri koneeseen kiinni. Kohdepoisto ottaa pölyn siitä missä se syntyy. Verstaan yleinen ilmanpuhdistin on hyvä lisä, mutta se puhdistaa pölyn sen jälkeen kun se on jo ollut hengitysilmassa.
• Hengityksensuojain kun kone käy. Suodatinluokka P2 riittää puutyöhön. Paperinen pölynaamari ei riitä eikä tiivisty kasvoihin.

Lehtipuut ovat tässä oma lukunsa: kovapuun pöly — tammen, pyökin ja myös koivun — luokitellaan syöpävaaralliseksi, eikä se ole varovaisuutta vaan luokitus. Jos sahaat niitä, imuri ei ole valinnainen.

Näin teet

1. Pue suojaimet ja riisu kaikki roikkuva. Silmäsuojaimet aina — sirpale ei anna varoitusta. Kuulosuojaimet aina kun kone käy: pyörösahan melu ylittää vahingoittavan rajan ensimmäisestä sahauksesta lähtien, eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Hihat kiinni tai ylös, huivi pois, kello ja sormukset pois. Hanskat eivät kuulu pyörivän terän ääreen: hanska ei repeä irti vaan tarttuu ja vetää käden mukanaan, ja sama koskee sormusta.
2. Tarkista ohjaimen suunta terään nähden ennen ensimmäistä sahausta. Jos ohjain kääntyy takaosastaan terää kohti, kappale puristuu terää vasten sahauksen lopussa. Sama tarkistus kerran, ja se pätee koko päivän.
3. Katso että halkaisuveitsi on paikallaan ja imuri kiinni. Nämä kaksi ovat ne joita ei kannata jättää «tämän yhden työn ajaksi» pois — ks. tavallisin virhe alempana.
4. Aseta terän korkeus niin että hampaat ovat 3–5 mm kappaleen yläpuolella. Silloin paljasta terää on vähemmän.
5. Tue kappale koko matkalta. Pitkä lauta joka kallistuu pöydän reunan yli nousee irti pöydästä juuri sahauksen lopussa. Rullateline tai apupöytä poistaa koko ongelman.
6. Käytä työntökapulaa aina kun käsi tulisi 150 mm lähemmäksi terää. Kapula on kulutustavaraa; sen kuuluukin joskus osua terään.
7. Työnnä kappale kokonaan terän ohi äläkä vedä sitä takaisin sahauksen puolivälissä. Puolittainen sahaus on juuri se tilanne jossa kappale on kiinni terän takaosassa.
8. Odota että terä pysähtyy ennen kuin poistat irronneen palan pöydältä. Pysähtyvä terä näyttää pysähtyneeltä paljon ennen kuin se on, eikä irtopalaa tarvitse saada juuri nyt.
9. Viimeistele mitta höylällä tai hiomalla, älä sahalla. Millin viilaaminen sahalla tarkoittaa kappaletta joka on liian kapea ohjattavaksi.

Tavallisin virhe

Halkaisuveitsi otettu pois, koska se oli tiellä

Halkaisuveitsi estää uppo- ja urasahaukset, joten se irrotetaan «tätä yhtä työtä varten» — ja jää irti. Seuraavassa halkaisussa lauta on kuivunut epätasaisesti, sahausrako sulkeutuu terän takana, ja lauta tarttuu nouseviin hampaisiin.

Korjaus: laita veitsi takaisin heti saman työn jälkeen, ennen kuin sammutat koneen. Jos koneessa on matala urasahausveitsi erikseen, käytä sitä — se on olemassa juuri tätä varten. Ja jos sahaus vaatii veitsen poistamisen, se on sahaus jonka voi tehdä toisella koneella.